16.6. Lapinlahti Livertää Helsinki Finland

Concordia Satan hoki Aleksis Kivi ollessaan Lapinlahdessa. Joinain päivinä hän hoki pelkkää Concordiaa. Latinaa. Kun kunnolla vituttaa niin ei jaksa suomea tai ruotsia. Ei niitä kirjallisuuspiirejä. Ei mitään muutakaan. Aleksis Kivessä yhdistyy paljon asioita. Sitä hahmoa tulee välillä mietittyä väistämättä Lapinlahdessa. Taiteellinen hullu ja nero. Kantaisä. Mielipuolisiin mittoihin kasvanut legenda. Instituutio, joka synnyttää instituutioita. Oliko hänellä itsellään tieto, kuinka tulisi jäämään historiaan sillä tavalla, mitä tapahtunut on? Varmasti ainakin jonkinlainen poikkeuksellinen tunne jostain todella ainutlaatuisesta kokemuksesta olla ja elää ihmisenä. Concordia Satan.


Meidän seuraava keikka löytyy almanakasta. Kuljetuskalustomme on yhä paskana, joten meillä on suoranainen onni esiintyä Lapinlahden puistossa ulkoilmafestivaaleilla. Kävelymatka treenikseltä. Andy McCoy sanoi joskus, että kannattaa varoa, mitä unelmoi, että unelmat saattaa myös toteutua. Olin unelmoinut todella hurjasta ja hauskalla tavalla häiriintyneestä, raja-aitoja rikkovasta rokkibändistä. Paketti on kokonaisvaltainen. Tässä nyt ei autot taida kyydissä kestää, mutta emmepä me mikään muuttofirma olekaan. Toistaiseksi kuitenkin hyvä operoida kävelymatkojen päässä. 


Ulkoilmassa on ajatus soittaa myös uusi sodanvastainen kappale. Sumu ilmoittautuu kappaleella vastustamaan kaikkia sotia samaan aikaan sataprosenttisesti. Vastustamme siis kaikkia sotakoneistoja yhtä paljon samaan aikaan. Koko sodan käsitettä. Ajatus sotaa vastustavasta kappaleesta tuli sitä myötä kun mietin John Lennonia. Aikoja, jolloin artistit valtavirrassa vielä vastustivat valtakoneistoa. Nykyään laitetaan vaan sen maan lippu profiilikuvaan somessa kenen puolella ollaan. Sekin siitä hitaasti unohdetaan ja aletaan signaloimaan jotain muuta. Meikäläinen uskoo ihmiseen ja rauhaan, mut mä oonkin dreamer man, but im not the only one...  


Kesäterkuin Antti Vammel  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SUMU Yhtyeen synty ja kohti ensimmäistä keikkaa

Tämän tarinan voisi aloittaa oikeastaan miten vain ja mistä tahansa, mutta aloitan sen kertomalla, että en voinut edes aavistaa, millaista on olla juuri tässä orkesterissa. Minulle tämä yhtye on myös täysin rehellinen unelma. Tiedän, että juuri tämä on se bändi, mistä olen aina haaveillut ja nyt sitten olen ihan aidosti tilanteessa, missä haluan elää tätä unelmaa todeksi. Unelma on kuitenkin ihan eri tavalla moninainen ilmiö, mitä olin ajatellut. Tämä kaikki tuntuu jonkinlaiselta oudolta spin offilta tai jatko-osalta sille ruljanssille, mitä käy läpi kun on perheessä faijana. Unelma sekin oli. Sekin elettiin todeksi ja totuus on ollut varmasti jokaisessa perheessä tarua ihmeellisempää. Niin se on tässä orkesterissakin. Sumun juuret ovat syvät. Jäsenistömme ikäpresidentin  tapasin jo vuonna 2006 yhteisen ystävämme polttareissa. Olen jostain täysin käsittämättömästä syystä muistanut sen hetken aina, enkä pysty sitä koskaan ymmärtämään, että miksi olen muistanut. Ei se mikään elämän tähti
Lue lisää

Siltikin tehtiin keikka

Kuva
Se, että miksi soitimme Tiilikka SaunaOpen 24 tikkakisa-tapahtuman ainoana ohjelmanumerona on älyttömän pitkä tarina. Sitä en aio nyt kertoa, mutta kerron, että Tiilikka on vanha tukkikämppä Saarijärven lähellä. Tiilikasta Saarijärvelle on matkaa vajaa 20 kilometriä. Tilan isäntänä toimii taiteilija Antti Mankonen. Mankonen on järjestänyt jos jonkinlaista taidehiippailujuttua tiluksillaan. En nyt ala Tiilikan historiaa sen kummemmmin käymään tässä läpi, mutta kaikkein kauneinta on se, että Mankonen pelasti aikanaan Tiilikan rakennukset. Kaupungin mielestä ne olivat niin paskassa kunnossa, että palokunta saisi tuikata Tiilikan palamaan ja harjoitella sillä tulipalon sammuttamista. Mankonen onnistui kuitenkin ostamaan rakennukset itselleen ennen tuota katastrofia. Ja mitä kaikkea siellä on sittemmin tapahtunutkaan. Tiilikka on ollut toiminnassa jo kohta 20-vuotta. Mankonen on myös aktiivisesti kunnostanut Tiilikan rakennuksia. Yhdessä niistä, vuosi sitten avajaisiaan viettäneessä Taide j
Lue lisää

Kallavesj

Kuva
Joku aika sitten soittelin kitaraa mökillä ja sain päähäni laulaa Kallavesj kansansävelmää tai oikeastaan pätkiä siitä. Olen asunut Kuopiossa ja jossain kohtaa elämää siellä se järvi oli todellinen henkireikä. Äänitin laulun kännykällä ja ajattelin, että Kuivalainen voisi tehdä siihen jotain äänimattoa messiin. Se versio on kuitenkin temppuillut tietokoneella, enkä saanut sitä mitenkään ääninauhaksi videoeditointiin kun aikani kuluksi aloin tehdä jotain videoeditointia lähinnä kokeillakseni kaikkia vänkiä efektejä. Videota aloin tehdä tätä blogia varten, koska tänne ei jostain syystä voi ladata pelkkää ääntä. Videon ääninauhalla kuulun siis ainoastaan minä ja kitara. Kaikki on soitettu yhdellä otolla ja laulettu efektin läpi livenä. Innostuin tuotoksestani tosi paljon kun tajusin tehneeni itsekseni ihan kaiken muun paitsi laulun sanat, ihan siis äänitystä ja videota myöten. Kappaleesta on siis olemassa toinenkin versio, missä on Antti Kuivalainen mukana. Se voidaan julkaista sitten seu
Lue lisää