Hellevi Horsmakiitäjän toukka (Jannelle)
Rouskis, rouskis, rouskis, rouskis kuului kun Hellevi Horsmakiitäjän toukka rouskutti menemään. Hellevi ei tehnyt muuta kuin söi loputtomasti, lihosi miltei silmissä, jutteli telepaattisesti Kuun kanssa ja paukutteli. Kyllä Helleviltä pääsi paljon puksuja. Paukkuja. Rouskis, rouskis, rouskis, prööt. Siltä Hellevi kuulosti jutellessaan Kuulle. Kuu on kaukana taivaalla, mutta mitäkö se telepatia on? Se on sellaista, että juttelee kuin sydämellään. Sillä tavalla, että ajattelee lämpimästi. Ei kuitenkaan päästä mitään sanoja suusta. Hellevi Horsmakiitäjän toukka oli hyvä ajattelemaan sydämellään. Hän ei olisi edes voinut jutella, koska ruokaa oli jatkuvasti suu täynnä. Päivisin Hellevi vain nautti syömisestä ja naureskeli Kuun horinoille. Hellevi ei voinut ymmärtää, että Kuu kertoi hänen oppivan vielä jonain päivänä lentämään. - Kuu on ihan pöhkö. En minä ala lentämään. Minä olen läski! Minä haluan olla maailman läskein tyyppi! Niin lihava, että putoan koko maapallon keskipisteeseen! Mi